Namaste

Ootko sä koskaan juossut?

Juoksin syyskuussa elämäni toisen maratonin 42,2km. Juokseminen ja maratoniin treenaaminen on opettanut sen että juokseminen on kivaa, sillon ku se ei oo pakollista…Oon oppinut myös sen että meidän kehot on uskomattoman vahvoja. Ja sen että heikolla mielellä ei juosta metriäkään.

Tarkoittaen sitä että useimmilla lenkeillä mieli oli valmis jo lopettamaan, kun keho olisi vielä jatkanut. Ja kun ajatus harhailikin jonnekkin muualle, yhtäkkiä olikin juostu kilometri lisää. Eli mitä enemmän ajatteli jotain aivan muuta, juokseminen vähän niin kuin tapahtui itsestään.

Mutta mitäs sitten kun pidätkin huomion läsnä ja kohtaat kaiken sen epämukavuuden? Tätä kokeilin 10 päivän ajan heinäkuussa. Meditoin 10 tuntia päivässä, söin vain aamupalan ja lounaan, en puhunut, lukenut, selannut puhelinta, olin vain. Lue lisää Vipassanasta tästä!

On huomattavasti haastavampaa pysähtyä ja kohdata epämukavuus reagoimatta, kuin juosta 25 km kuunnellen musiikkia ja ajatellen jotain muuta kuin juoksemista tai kipua mitä kehossa on. Mielenhallinta on todellinen voima.

Patanjali joogasutran mukaan jooga muodostuu kahdeksasta haarasta:

Yamas (Eettiset periaatteet)

Niyamasa (Itsekuri)

Asana (Fyysiset asennot)

Pranayama (Hengityksen hallinta)

Pratyhara (Aistien vetäytyminen)

Dharana (Keskittyminen)

Dhyana (Meditaatio)

Samadhi (Valaistuminen / Syvin yhteys)

Aloimme tammikuussa tutkimaan kyseistä teemaa. Ja nyt syvennymme Dharanaan eli keskittymiseen/mielen hallintaan. Tarkoituksen on kulkea järjestyksessä, sillä kun itsekuri ja eettiset perjaatteet on kunnossa, voit tehdä fyysisen harjoituksen. Kun keho on auki, voit helposti istathaa mukavaan asentoon. Hengitysharjoituksien kautta aistit lähtevät vetäytymään ulkoisista ärsykkeistä ja pääset harjoittamaan mielenhallintaa.

Tiesitkö että suomalainen aikuinen pystyy keskittymään keskimäärin yhden minuutin ajan?

Kuinka sitten hallita omaa mieltä? Tuo huomio yhteen pisteeseen. Se voi olla esimerkiksi hengitys, mantra, kehon osa, kuviteltu kuva tai ulkoinen esine.

Vipassanassa toimme huomion omaan hengitykseen. Ei ole tarkoitus lopettaa omia ajatuksia vaan tuoda kerta toisensa jälkeen huomio takaisin tähän tiettyyn pisteeseen. Ja kuinka huomaatkaan että mieli malttaa pysyä pidempää ja pidempää tietyssä pisteessä.

Vipassanan ensimmäinen meditaatio (60 min.) oli ajatukseni aivan levällään ja toin kymmeniä kertoja huomion takaisin hengitykseeni.(dharana) Suurimman osan ajasta kuitenkin olin ajatuksissani jossain aivan muualla. Vipassanan viimeinen meditaatio (60 min.) huomioni pysyi läsnä koko ajan.(Dhyana)

Jos mietit itsellesi intohimoista tekemistä, voit varmasti olla samaa mieltä että siihen helposti uppoutuu eikä huomaakkaan kuinka paljon aikaa on kulunut. Kun keskityt 100% johonkin, harjoitat dhyanaa (joogan seitsemäs haara).

Voisitko tuoda tätä omaan arkeesi mielenhallintaa?

Kun syöt, syö. Älä selaa puhelinta tai katso tv:tä. Kun olet puhelimessa, älä kävele edestakaisin tai järjestele tavaroita samalla. Missä muussa asiassa huomaat multitaskaavasi? Voisitko keskittyä yhteen asiaan kerralla?

Niin kuin jokaisessa joogan haarassa on huomattu, että joogaharjoitukset eivät ole helppoja. Sillä jos ne olisi, eikös jokainen meistä tekisi niitä? olisimme jo Buddhia, oman mielen Guruja ja valaistuneita?

Jos haluat laskeutua joogatunnille missä pääset oikeasti harjoittamaan dharanaa, suosittelen yinjoogaa. Kun kehon liike pysähtyy, on aika kohdata mieli.