Namaste

Oletko koskaan meditoinut?

Tammikuussa aloimme tutkimaan joogan kahdeksaa haaraa. Viime kuussa teemana oli mielenhallinta eli Dharana. Näin lokakuussa pääsemme syventymään Dhyanaan eli meditaatioon ja Samadhiin eli valaistumiseen.

Patanjali joogasutran mukaan jooga muodostuu kahdeksasta haarasta:

Yamas (Eettiset periaatteet)

Niyamasa (Itsekuri)

Asana (Fyysiset asennot)

Pranayama (Hengityksen hallinta)

Pratyhara (Aistien vetäytyminen)

Dharana (Keskittyminen)

Dhyana (Meditaatio)

Samadhi (Valaistuminen / Syvin yhteys)

Kun keho on avattu asanaharjoituksella, hengitystiet avattu pranayamalla, pratyahara kääntää huomion sisäänpäin ja dharana tuo mieletä yhteen pisteeseen. Dhyana on kun mieli pysyy yhdessä pisteessä ja Samadhi taas meditaation korkein tila. Ekstaasinen kokemus jossa kaikki tulee yhdeksi ja syntyy rauha joka ylittää ymmäryksenkin. Jättäen jäljelle vain puhtaan tietoisuuden.

Voit ajatella että dharana on meditaation harjoittelua ja dhyana on itse meditaatiota. Joogan 5-8 haarat ovat haastavia ja vaativat paljon harjoittelua. Muistathan ensimmäisen haaran yamasin ahimsan eli ei väkivaltaa. Ole siis armollinen itsellesi.

Dharanan aikana mieli poukkoilee ja saat lukemattomia kertoja palauttaa huomiosi takaisin yhteen pisteeseen. Dhyana on tila missä huomaat että mieli malttaa pysyä yhdessä pisteessä ja olet kuin flow tilassa. Flow tila voi olla sinulle myös tuttua kestävyysurheilusta tai arjessa ylipäätänsä tilanteissa joissa asiat tapahtuvat vaivattomasti ja eteenpäin virtaavasti. Esim. juoksijan flow on hyvä esimerkki meditaatiosta.

Muistan ensimmäisessä joogakoulutuksessani miten mieleni avartui kun tajusin, että meditaation ei tarvitse olla paikallaan istumista silmät kiinni. Vaan että kuka vaan voi meditoida ja itseasiassa on elämässään jo meditoinutkin vain tietämättä sitä. Eli kun seuraavan kerran havahdut olevasi flow tilassa, voit sanoa meditoineesi.

Samadhi on meditaation korkein tila, johon esim. Buddhalaisuudessa munkit tähtäävät. Valaistuminen katkaisee uudelleen syntymisen ja lopettaa kärsimyksen. Ennen kuin innostut ja lähdet kaikin voimin havittelemaan tämmöistä ekstaasista tuntemusta ja syvää rauhaa. Saanen muistuttaa sinua siitä mitä enemmän jahtaat, sitä kauemmas siitä myös menet. Ja ennen kuin sukellamme liian syvälle buddhalaisuuteen ja munkkien elämään palataanpas takaisin joogan kahdeksaan haaraan.

Kuinka sitten harjoittaa dhyanaa tai samadhia? 

Dhyanaan pääset ahkeralla dharanan harjoittelulla. Pitäen kuitenkin mielessä jatkuvan muutoksen minkä keskellä elämme. Tämän hetkinen harjoitus ei kerro mitään seuraavasta harjoituksestasi. Säännöllisyys on tärkeää sillä huonona päivänä, voikin olla paras harjoitus. Ota jokainen harjoitus vastaan semmoisena kuin se on. Samadhi on tila joka jonka tiedät kokeneesi vasta jälkeenpäin. Sillä mikäli tietonen mielesi on läsnä, et silloin voi kokea valaistumista.

Samadhissa on eri tasoja. Voi olla että tässä elämässä pääset kokemaan valaistumisen, syvän rauhan ja tietoisuudesta irtautumisen. Mikäli näin on, ei se kerran koettuna pitkälle kannattele. Jatka siis samaan malliin säännöllistä harjoittelua.

Vasta samadhin syvin tila eli siemenetön tila on se missä tietoisuus kokee täydellisen valaistumisen (Nirvana). Erään Gurun mukaan tämä on tila missä meditoija muuttuu vain kasaksi tuhkaa. Uskoa vaiko ei….?

Hyvä kuitenkin muistaa mitä sinä, juuri sinä haluat. Joogan harjoittelun ja säännöllinen meditaation harjoittelun ei tarvitse tarkoittaa sitä että haluat ryhtyä munkiksi ja kokea syvimmän valaistumisen. Se voi olla tapasi tasapainoittaa elämääsi, rauhoittaa hermostoasi, liikuttaa kehoasi, lisätä hapenottokykyäsi tai oppia kohtaamaan itsesi ja muut avoimella ja rakkaudellisella läsnäololla. Jos et tiedä mitä haluat aloita joogan toisesta haarasta eli niyaman svadhyayasta eli itsetutkiskelusta.